Taustaa kirjoitukset on koottu kirjoiksi, joihin voit tutustua klikkaamalla tästä.
Tietokoneohjelmalla luotu silmä

kuvaNäköaisti on kehittynyt vaiheittain hitaan kehityksen kautta väittää tunnettu kehitysopin puoltaja Richard Dawkins. Todisteeksi hän esittää tietokoneohjelmaa, jolla silmä kehittyy vaivatta ja nopeasti.

Yhdysvalloissa syys/lokakuussa 2001 esitettiin 7-osainen, 8 tuntia kestänyt evoluutiota mainostava televisiosarja. Siinä Brownin yliopiston biologi Kenneth Miller vakuutti katsojille, että selkärankaisten silmän kehitys on todistettu tapahtuneen asteittain luonnonvalinnan kautta. Silmän syntymiseen ei ole tarvittu luojaa eikä suunnittelijaa.

Todisteeksi tästä hän mainitsi mm. tietokoneohjelman, jolla on voitu osoittaa silmän asteittainen muotoutuminen. Tässä hän tarkoitti Nature-lehden artikkelia ja tunnetun kehitysbiologin Richard Dawkinsin kirjassa v. 1994 selostettua Nison/Pelger-tietokoneohjelmaa, jonka avulla kalan silmä saatiin kehittymään vaiheittain 400 000 sukupolven aikana. Dawkinsin kirjan julkaisun jälkeen on mainittua tietokoneohjelmaa käytetty kehitysoppia tukevissa artikkeleissa tieteellisenä todisteena ja lähdeviitteenä kehitystapahtuman puolesta. Richard Dawkins toimii Oxfordin yliopiston tieteen kansantajuistamisen professorina, jonka professuurin kustantaa kansainvälinen tietokoneohjelmien jättiläisyhtiö Microsoft.

Mainitun koko Amerikan mannerta koskevan evoluutio-ohjelman on kustantanut ja tuottanut Microsoftin toinen perustaja, miljonääri Paul Allenin tuotantoyhtiö Clear Blue Sky. Tähän ohjelmakokonaisuuteen kuuluu laaja evoluutiota tukeva kurssi- ja opetusaineisto opettajille, oppilaille, kerhoille ja kasvattajille. Allenille ohjelmasta aiheutuvien kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan n. 25 miljoonaan dollariin.

Tarkka kuvaus silmän vaiheittaisesta kehittymisestä

Se, mitä Dawkins kirjassaan silmän kehittymisestä ja tutkijoiden ohjelmasta kirjoittaa, on tärkeä lukea ja ymmärtää. Muutoin ei voi tajuta sitä syvyyttä, mihin maailmankuulu evoluution esitaistelija voi vajota, uskotellessaan lukijoilleen evoluution kaikkivoipaisuutta.


Näin Dawkins:

(Viesti miljardien vuosien takaa/Richard Dawkins, Tieteen Huiput/WSOY 1995 - Alkuteos: River out of Eden, sivulta 82-88)

"..on helppo ymmärtää, että silmä on kehittynyt hyvin alkeellisesta ja yksinkertaisesta alkumuodosta monien portaattomien välivaiheiden kautta siihen täydellisyyteen, joka saa haukan tai nuoren ihmisen näkemään tarkasti."

"Ruotsalaiset tutkijat Dan Nilsson ja Susanne Pelger ovat hiljattain osoittaneet, että jo pieni osa käytettävissä olleesta ajasta riittää silmälle... Käyttökelpoisia kuvia muodostavia elimiä on kehittynyt erilaisille selkärangattomille omia aikojaan 40 - 60 kertaa."

"Nilsson ja Pelger on tutkineet erityisesti linssisilmiä, jotka ovat mustekaloilla ja selkärankaisilla kehittyneet varsin pitkälle..... Nilsson ja Pelger laativat tietokoneohjelmia..., joka tutki voiko tasainen iho kehittyä asteittain linssillä varustetuksi silmäksi... he ottivat lähtökohdaksi valolle herkän solun. He panivat näitä soluja vierekkäin niin paljon, että niistä syntyi laakea kudospinta. Nilson ja Pelger aloittivat laakean pigmenttikerroksen päällä olevasta verkkokalvosta, jota suojasi läpinäkyvä solukerros. Mutaatiot muuttelivat läpinäkyvän kerroksen valontaittokykyä satunnaisesti kerroksen eri kohdissa. Sen jälkeen muutosten sarja sai edetä omia aikojaan. Ainoa rajoittavat ehdot olivat, että muutosten tuli olla pieniä ja että niiden täytyi tuottaa aiempaa parempi näkökyky. Tapahtumat etenivät nopeasti ja vakuuttavasti. Näön tarkkuus parani jatkuvasti, kun valoa aistiva pinta rupesi painumaan kuopalle: meille tuttu silmän muoto alkoi itsestään kehkeytyä tietokoneen kuvaruudulle. Läpinäkyvä kerros sai lisää paksuutta voidakseen täyttää kuppimaisen kuopan. Sitten läpinäkyvän kerroksen ulkopinta alkoi pullistua. Tähän läpinäkyvään kerrokseen alkoi kuin taikaiskusta syntyä paikallisia pallomaisia tihentymiä, joiden valontaittokyky (taitekerroin) oli naapurikudosta suurempi. Nilssonin ja Pelgerin tietokoneohjelman tuotti muotoja, jotka vääjäämättä lähestyivät Matthiessenin suhdetta (polttovälin ja linssin pinnan kaarevuussäteen suhde)."

"Nilsson ja Pelger valitsivat omaan malliinsa 50 prosentin periytyvyyden. Näin he halusivat varmistaa, ettei evoluution vauhdista vahingossa anneta liian ruusuista kuvaa, sillä me ihmiset kuitenkin vaistomaisesti otaksumme, että silmän tapaisen mutkikkaan elimen kehittymiseen on tarvittu valtavasti aikaa... Silti näinkin varovaisilla alkuoletuksilla silmä kehittyy nopeasti: laakeasta ihosta muotoutui kalan silmä alle 400 000 sukupolvessa. Näyttää siis siltä, että hyvin toimiva linssillä varustettu silmä voi syntyä puolessa miljoonassa vuodessa. Nilssonin ja Pelgerin tulosten valossa ei ole lainkaan hämmästyttävää, että eläinkuntaan on ehtinyt kehittyä itsenäisesti yli neljäkymmentä erilaista silmää. Sukupuun jokaisessa haarassa silmä olisi ehtinyt kehittyä tämän arvioin mukaan 1500 kertaa. Jos sukupolvien väli on vain yksi vuosi, silmä voi kehittyä lyhyemmässä ajassa kuin geologit pystyvät mittaamaan! Geologisten aikakausien kannalta katsoen silmä syntyy yhdessä silmänräpäyksessä - eikä meidän silti tarvitse tinkiä selityksen uskottavuudesta." "Silmän tapaisten mutkikkaiden elinten synty voidaan selittää vain asteittaisella kehityksellä, koska muuten selitys ei olisi selitys lainkaan".

(Silmän monimutkaisuudesta ja ko. ohjelmasta enemmän kirjassa Taustaa -tekijänoikeudesta Maailmaan, s. 60-63)
 


Onko tietokoneohjelma, jota käyttäen voidaan teoriassa rakentaa vain linssimäinen kalvo, riittävä todiste siihen, että alla esitetty monimutkainen näköaisti kokonaisuutena olisi voinut ilmestyä vaiheittain kehityksen tuloksena?

kuvaNäköelin koostuu monista herkistä osatekijöistä, joiden kaikkien tulee toimia moitteettomasti ja äärettömän ja nopeasti

Kyynelneste kostuttaa ja puhdistaa silmämunan etupintaa. Kuivuessaan silmän etupinnan läpinäkyvä sarveiskalvo muuttuisi läpinäkymättömäksi.

kuvaKyynelelimet (1=kyynelrauhanen, 4=kyynelsäkki ja 5=kyynelkanava) sekä silmäluomet huoltavat ja suojaavat silmän ulkoista osaa.

Silmämuna ja sitä liikuttavat 6 lihasta ovat luutupessa, jossa silmämunaa ympäröivä rasvapatja tukee sen äkkinäisiä liikkeitä. Jos jokin lihaksista ei toimi, silmä karsastaa

kuvaLäpinäkyvää hyytelöä (lasiainen) sisältävää munaa ympäröi kolme kalvoa, joista sarveiskalvo on läpinäkyvä. Iiris, lihasten (A) säätelemä aukko säätelee silmän sisään pääsevän valon määrää ja mykiö muuttaa muotoaan siten, että eri etäisyyksillä olevat kohteet piirtyvät terävinä verkkokalvolle. Kummankin silmän verkkokalvolla (B) on n. 120 miljoonaa sauvaa (mustavalkoinen näkö) ja n. 7 miljoonaa tappia, jotka ovat väriherkkiä. Aistinsolut reagoivat kemiallisesti valoon, muuttavat ärsykkeen sähköiseen muotoon jonka jälkeen aistintieto välittyy näköhermoja pitkin aivojen näkökeskukseen. Siellä tieto muuttuu jälleen kemialliseen muotoon ja aivot muodostavat näköaistimuksen.

kuvaKun ihminen katselee jotain kohdetta, hänen silmiensä optiset akselit kohdistuvat samaan kohdistuspisteeseen. Molemmat silmät (A) näkevät kuvan eri tavoin. Tieto välittyy näköratoja (B) pitkin näkökuoreen (C), jossa näköaistimus käsitellään kahden silmän antaman informaation perusteella. Nyt aivot voivat muodostaa kolmiulotteisen aistimuksen. Jos näkörata vioittuu menetetään näkökyky toisesta tai molemmista silmistä vaikka itse silmämunan toiminta olisikin virheetön.

Olematon tietokoneohjelma.

Kansainvälisesti tunnettu tutkija ja tiedemies prof. Stephen Meyer ilmoitti viitaten kehitysoppia tukevaan 8 tunnin televisiosarjaan, että siinä esitettyä ja Dawkinsin v. 1994 kirjassaan selostamaa silmän kehitystä kuvaavaa tietokoneohjelmaa ei ole koskaan tehty eli sitä ei ole olemassa.1

Tämän hätkähdyttävän väitteen vahvisti itse professori Dan Nilsson, joka työskentelee Lundin Yliopistossa Ruotsissa. Hänen pitäisi olla toinen ohjelman suunnittelijoista.

Mitä kaikkea löytyy näiden erilaisten väitteiden takaa?

Professori Nilsson kertoo, että olematon tietokoneohjelma perustuu hänen ja Pelgerin Lontoossa vuonna 1994 laatimaan kirjoitukseen, jonka otsikkona oli "A pessimistic estimate of the time required for an eye to evolve" (vapaasti käännettynä: "Pessimistinen arvio silmän kehittymiseen tarvittavasta ajasta"). Mitään asiaan liittyvää tietokoneohjelmaa ei koskaan tehty. Väitteet ohjelman olemassaolosta perustuvat Richard Dawkinsin mielikuvitukseen ja haluun saada ihmiset uskomaan kehitysoppiin pätevien tuntuisten todisteiden avulla. Kysymyksessä on kuitenkin lukijoiden tahallinen harhaanjohtaminen yllättävän julkealla tavalla. Selitykseksi ei riitä se, että kehitysopin mukaan kaikki on sallittua kunhan se palvelee lopullista tarkoitusperää - saada ihmiset sokeasti luottamaan naturalistiseen maailmankuvaan eli uskomaan kehitysoppiin. Dawkins ei tunnetusti voi sietää niitä, jotka eivät hyväksy hänen naturalistista maailmankuvaansa. Siksi hän kutsuu uskontoa vaaralliseksi hölynpölyksi2 ja julistaa julkisesti: "Voin aivan turvallisesti sanoa, että jos tapaat jonkun, joka ei usko evoluutioon on tämä oppimaton, hölmö tai järjetön (tai ilkeämielinen, josta ei sen enempää)".

On todennäköistä, että totuus tämänkin "kehitysoppia tukevan tieteellisen näytön" kohdalla on ollut monen tiedossa mutta sen julkistamista ei ole pidetty tarpeellisena. Näin meilläkin. Iltasanomissa 19.8.2000 Suomen kouluissa vuosikymmenien ajan käytettyjen biologian oppikirjojen kirjoittaja, prof. Anto Leikola myönsi, että vaikka hän tiesi jo v. 1966, että Haeckelin sikiöpiirrokset olivat väärennöksiä, otti hän ne oppikirjoihin tukemaan kehitysoppia: "hyvä tapa opettaa asioita". Vastaavasi nykyisten oppikirjojen kirjoittaja, maisteri Juha Valste antoi samassa lehdessä lausunnon: "Minusta ne, jotka haluavat kaivaa Jumalan esiin luonnosta, ovat henkisesti ja älyllisesti vähän köyhiä". Ajatuskulku on kansainvälistä - ainakin näissä asioissa.

kuva Kuva biologian oppikirjasta "ELÄMÄ"/WSOY 1997 /
Juha Valste:
Oppilaille opetetaan mm. "Samankaltaisuus johtuu siitä, että kaikki selkärankaiset ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta..."

Muita koulukirjoissa tieteellisinä kehitysopin todisteina esitettyjä esimerkkejä ovat mm.:
  • Koivumittariperhoset, joiden piti kehitysopin mukaan levätä puunrungoilla jouduttiin todellisuudessa liimaamaan paikalleen tutkimuksia varten koska ne elävätkin lehvistössä.

  • Darwinin peipot, joiden piti kehittyä nokan muodon muuttumisen myötä uusiksi lajeiksi eivät ole muuttuneet. Nokan muotokin palautuu olosuhteiden mukaan entiselleen.

  • Hevosen kehityslinja on todettu keksityksi ja se on rakennettu eri sorkka- ja kavioeläinten fossiileista.

  • Valaan kehittyminen kahlaavasta piennisäkkäästä on mielikuvitusta.

  • Nisäkkäiden kuuloluiden kehittymistä matelijan leukaluista ei kukaan ole pystynyt näyttämään mahdolliseksi.

  • Linnun kehittyminen liskosta ei ole saanut yhtään todistetta.

  • Banaanikärpäsen mutantit ovat kaikki olleet alkuperäistä heikompia.

  • Solukalvon itsestään syntymisestä veden pinnalle tai avaruuteen ei ole koskaan löydetty todistetta.

  • Millerin kokeella ei ole pystytty tuottamaan elävään soluun sopivia valkuaisaineita jne.

Listaan voidaan vielä lisätä esim. väitteet ihmisen kehittymisestä apinan kanssa samasta alkunisäkkäästä. Naturalismin peruspilarit ovat osoittautuneet perin hatariksi.

"Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä."
Sananl. 19:28


KP

Viitteet:
1) 2001 WorldNetDaily.com/28.9.01
2) Radio "Public Square/Nancy Pearcey, 19.9.01