Kuitenkin maailma kulkee kohti kaaosta - termodynamiikan II lain mukaan. Alussa ollut täydellinen tasapaino ja järjestys vanhenee ja heikkenee jokaisen eletyn päivän aikana. Hitaasti mutta varmasti.

"Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti ja minun vanhurskauteni ei kukistu." Jes. 51:6.

Ateisti eli jumalankieltäjä tietää alussa mainitut asiat. Kuitenkin hän asettuu uskonsa varaan ja kieltää luonnonlakien toimivuuden ja sen, että kaiken olevaisen takana olisi luoja, kaikkivoipa Jumala. Ateistin mielestä mitään yliluonnollista ei ole olemassa. Hän haluaa löytää kaikkeen omaan järkeilyyn perustuvan "luonnollisen" selityksen. Mihin ateisti siis uskoo?

Ateisteilla on todella oma uskonelämänsä. Se perustuu siihen, että ihmistä korkeampaa, maailmankaikkeuden ja elämän luojaa ja ylläpitäjää ei ole olemassa. Ateisti ei voi sanoa tietävänsä, että Jumalaa ei ole olemassa. Silloin hän asettuisi kaiken tiedon yläpuolelle, kaikkitietävän asemaan. Jumalan kieltäminen onkin ateistin uskon, tahdon ja järkeilyn varassa.

Aineen synty

Ateisti uskoo, että aine on aina ollut olemassa tai että sitä syntyy itsestään jatkuvasti ilman luojan myötävaikutusta.

Ateisti uskoo, että kaikki alkuaineet ovat syntyneet itsestään yksinkertaisista heliumatomeista, joita syntyi alkuräjähdyksen tuloksena. Alkuaineiden kehittyminen yksinkertaisesta atomirakenteesta yhä monimutkaisemmiksi, ilman ohjausta ja määräämättömän suurta energiaa, on kuitenkin luonnonlakien vastaista ja todettu käytännössä mahdottomaksi.

Ateisti uskoo, että itsestään syntyneet aineet järjestyivät itsestään monimutkaisiksi rakenteiksi ja ohjelmointiketjuiksi muodostaen erilaisia kemiallisia reaktioita.

Jotkut näistä alkoivat - ateistin uskomuksen mukaan - monistaa itseään ja elää omaa erikoista elämäänsä hapettomassa ja kauttaaltaan ammoniakin myrkyttämässä, elämälle vieraassa ympäristössä. Ateisti uskoo kuitenkin, että elämä sai näin alkunsa - luonnonlakien ja nykytiedon vastaisesti.

Ateisti uskoo edelleen, että tästä itsestään syntyneestä elävästä rakenteesta alkoi kehittyä yhä monimutkaisempia eliömuotoja, jotka elintilasta taistellen kehittyivät tuhansien miljoonien vuosien saatossa aina ihmiseen asti. Tämä kaikki oli mahdollista myös vastoin luonnonlakeja, koska ateistin uskon mukaan kaikki on mahdollista, kun sattumalle annetaan vain riittävästi aikaa. Järkeä ja yliluonnollista ohjausta ei tähän siis tarvita.

Kohti järjestystä

Ateisti uskoo, että hienosäätöinen eliökunta ja sen monipuoliset ravintoketjut, jotka koostuvat miljoonista, toisistaan riippuvista eläinlajeista, ovat syntyneet "tapa tai tuhoudu"-ideologian mukaan. Hän uskoo myös, että luonnonlakien vastainen kehittyminen kaaoksesta käsittämättömän monimutkaisiksi järjestelmiksi, joita mm. aistien toiminta edellyttää, on ollut vain sattumaa.

Ateisti uskoo, että järjestys, symmetria, tasapainotilat ja energian eri muodot, kuten sähkömagneettinen energia, josta mm. valoaallot (värit) ovat osana, ilmestyivät itsestään.

Ateisti tietää, että maankuoressa ei ole todisteita kehittymisen välimuodoista eikä hitaasta kehittymisestä. Hän tietää myös, että tuhansien vuosien ajan ihmisen harjoittama eläinjalostus on osoittanut, että eläimiä voi jalostaa vain lajin sisällä. Uusia lajeja ei ole pystytty luomaan. Päin vastoin. Lajeja kuolee jatkuvasti sukupuuttoon. Uusia ei ole tullut tilalle. Tästä kaikesta tiedosta huolimatta ateisti uskoo, että kaikki lajit ovat hitaan kehityksen tulosta: Linnut ovat kehittyneet matelijoista ja valaat koiran kaltaisista kahlaajista jne. Ateistin mukaan on järkevämpää uskoa näin tapahtuneen ilman todisteita kuin uskoa, että eläin- ja kasvilajit olisi luonut joku häntä viisaampi ja tietävämpi jumalolento.

Ateisti uskoo, että aistit (näkö, kuulo, haju, maku, tunto jne) ovat syntyneet hitaasti, sattumien ja mutaatioiden kautta ilman älyllistä ohjausta. Hänen uskonsa mukaan on ollut satojen miljoonien vuosien pituisia kausia, jolloin olemassaololle välttämättömät aistit eivät vielä toimineet. Kaikki tänä kautena elossa oleva säilyi hengissä sattumalta ilman aistien apua.

Ateisti uskoo, että maan pintakerrokset ovat syntyneet hitaan kulumisen ja kerrostumisen kautta vaikka fossiili-, kivihiili- ja öljyesiintymiä täynnä olevat kerrostuneet maalajit ovat selvänä näyttönä koko maailmaa kohdanneesta tulvasta, jonka äkkinäisyydestä ja voimasta kerrostumat sisältöineen ovat todistuksena.

Järjettömyydestä ihanne

Ateisti uskoo, että uskonnotkin ovat hitaan itsestään kehittyneen kulttuurievoluution tulosta. Kulttuurin luoma jumalakin olisi järjettömien sattumien, erilaisten mutaatioiden ja olemassaolon taistelun tulos. Ateistin usko perustuu luonnonlakien ja tieteellisten tosiasioiden kieltämiseen sekä järjettömyyteen. Ateisti ei ole löytänyt todisteita uskolleen, jonka mukaan hänen itsensä olemassaolo, järkensä ja tunteensa ovat järjettömyyden kautta syntyneet. Onko ateisti siis uskossaan järkevä, kuten itse väittää olevansa?

"Onhan kirjoitettu: 'Minä hävitän viisasten viisauden ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi'. Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?" 1 Kor. 1: 19-20

Vai perustuuko ateistin usko tiedon vääristelyyn tai täydelliseen sokeuteen ja tietämättömyyteen siitä ilmoituksesta, jonka luonto itse antaa luojastaan?

"Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa." Room. 1:20

"Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle; tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle. Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt, hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" Job 12:7-10.