Lausunto sai aikaan runsaasti kansainvälisten ja paikallisten tiedotusvälineiden huomiota. Erityisesti USA:ssa on pohdittu, mitä kaikkea käytännön elämässä tulee merkitsemään se, että paavi on nyt hyväksynyt virallisesti Jumalan olemassaolon kieltävän opin. Ihmetelty on myös sitä, mitä paavi tarkoittaa sillä "tuoreella tiedolla", joka on saanut hänet tunnustamaan kehitysopin oikeellisuuden.
Monet ovat ehtineet todeta, että tämä uutinen ei todellisuudessa ole mikään uutinen. Vatikaani ei ole koskaan virallisesti tuominnut kehitysoppia. Vuonna 1950 paavi Pius XII kutsui kehitysoppia "vakavaksi olettamukseksi, johon kannattaa tutustua"1. Katolisissa kouluissa eri puolilla maailmaa on opetettu kehitysoppia tieteellisenä totuutena vuodesta 19502. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Vatikaani haluaa nyt paavin suulla vahvistaa otettaan tieteenharjoittajien ja opettajien yhteisöissä. Pariisissa ilmestyvä Herald Tribune -lehti huomauttaa, että Paavi Johannes Paavali II on pannut katolisen kirkon vaikutusvallan tukemaan näkemystä, että ihmisen ruumis ei ole luomistyön vaan asteittaisen kehityksen tulos... Vuonna 1950 katolinen kirkko luopui näkemyksestä, että Raamatun luomistapahtuma on kirjaimellisesti totta ja tilalle Vatikaani hyväksyi sopivampana vaihtoehtona luomisen ymmärtämisen vain kuvaannollisena tapahtumana. Katolinen kirkko halusi siis jo 50-luvulla hylätä Raamatun ilmoituksen ihmisen ja maailman luomisesta ja jättää tilaa uusille tieteellisille olettamuksille3.
Yhdensuuntainen näkemys
Syksyn 1996 aikana Suomen yliopistoväen piirissä käytiin keskustelua siitä, voiko yliopistossa tai sen teologisessa tiedekunnassa olla vielä opiskelijoita, jotka uskovat Raamattuun Jumalan ilmoituksena - muuttumattomana historiallisena totuutena. Sysäyksen tälle kirjoittelulle antoi tällä kertaa professori Jorma Palo, joka yllättyi erään hänen kurssillaan olleen opiskelijan mielipiteestä: "Evoluutioteoriaa tuotiin esille opetuksessa, vaikkei siihen ole tieteellistä todistetta eikä monet siihen (opiskelijat) uskokaan. Mikroevoluutiota tapahtuu paljon, mutta uusia lajeja ei synny". Omana kantanaan Palo ilmoittaa: "Missään tapauksessa en halua lopettaa evoluutioon liittyvien faktojen opettamista, sillä eihän voida mitenkään kiistää esimerkiksi sitä ihmistä muistuttavan apinan aivojen koon ja rakenteen kehitystä nykyihmisen aivoiksi, joka on osoitettu mm. Afrikassa tehtyjen kaivauslöytöjen perusteella. Luomiskertomusta tukevat tosiasiat ovat niiden rinnalla olemattomia"4. Tämän näkemyksen vastapainoksi on kiintoisaa tuoda maailmankuulun tiedemiehen ja tutkijan tri Henry Morrisin paavin ilmoitukseen liittyvä lausunto: "Ei ole olemassa mitään tieteellistä todistusaineistoa, joka tukisi kehitysoppia. Kaikki käytettävissä oleva materiaali tukee luomistapahtumaa"5.
Tri Palon kirjoitukseen vastasi Antti Marjanen, joka on Uuden
testamentin eksegetiikan dosentti mm.:
"Näkemys, jonka mukaan teologisen
tiedekunnan opetus liittyy jotenkin läheisesti kreationismiin (luomisoppiin) ja jonka
mukaan enemmistö tiedekunnan opettajista on kreationismin kannattajia, on
suurin piirtein yhtä asiantunteva kuin jos joku väittäisi, että
lääketieteellisessä tiedekunnassa ajatellaan ja
opetetaan lepran eli spitaalin johtuvan jumalten
kirouksesta."6
Ev.lut. kirkon näkemystä kuvaa pastori TM Juha Antikainen, joka kirjoittaa mm.: "Kreationismia (luomisoppia) ei opeteta teologisessa tiedekunnassa. Yksittäisiä tämän aatteen kannattajia voi tietysti olla tiedekunnassa kuten muuallakin, mutta opetus ei tähtää ylipäätään minkään aatesuunnan juurruttamiseen.. (Ev.lut.kirkon) rippikoulutasolla opetetaan luomiskertomusta tulkitsemaan siitä lähtökohdasta, että se pyrkii kertomaan miksi jotain on ylipäätään olemassa - tieteen tehtäväksi puolestaan nähdään sen tutkiminen, miten kaikki on syntynyt tai kehittynyt. Rippikoulukirjat ovat piispainkokouksen hyväksymiä, joten ne ovat kirkon virallista opetusta. Ymmärrystä hieman enemmän omaavien kanssa voidaan myös pohtia luomiskertomuksen myytti- tai peruskertomusluonnetta. Näiden tulkintojen mukaan Raamatun alkukertomuksilla (1Moos.1-11) ei ole tarkoitustakaan olla historiaa tai luonnontiedettä... luomiskertomuksen ja tieteellisten teorioiden välillä ei tarvitse nähdä minkäänlaista ristiriitaa."7
Yliopiston tutkija Heikki Leppä pitää kehitysopillista näkemystä Raamatun ilmoitusta uskottavampana. Hän kirjoittaa mm.: "Onneksi meillä on vanha ja tieteellinen perinne, jossa totuutta ei ratkaista huutoäänestyksellä tai peräkylien oikeussaleissa. Tieteellisen totuuden päättäminen ei ole jokamiehen perustuslaillinen oikeus. Niinpä voimme kohtuullisen rauhassa opettaa biologiaa kouluissa ja kreationistien protestit jäävät kuriositeeteiksi.." Samassa lehdessä Esa Iivonen, HYY:n hallituksen puheenjohtaja tuo esiin yliopiston merkityksen: "Yliopistojen keskeisenä tehtävänä on tulevaisuudessakin oltava tieteellisen ajattelun siirtäminen uudelle sukupolvelle. Mikäli tämä tehtävä hämärtyy, kyseenalaistuu koko yliopistolaitos.."8
Samaan suuntaan
Luterilainen maailmanliitto ja roomalaiskatolinen kirkko ovat vuosia etsineet yhteistä tietä. Esteitä on raivattu oppia muokkaamalla. Vuonna 1995 nämä antoivat yhteisen julistuksen vanhurskauttamisopista, johon mm. Suomen ev.lut. kirkko, mailmanliiton jäsenenä, on ottanut hyväksyvän kannan. Molemmat julistavat nyt julkisesti kehitysoppia tieteellisenä totuutena. Tässäkin asiassa yhteistyö tullee olemaan kitkatonta.
Mutta kenen etua ja tahtoa ajavat nämä kirkot, jotka opetuksellaan ja toiminnallaan hajoittavat maahan olemassaolonsa perusteet? Hyväksymällä kehitysopin Raamatun yläpuolelle kirkko samalla menettää uskottavuutensa yrittäessään julistaa syntiinlankeemusta, perisyntiä, Jeesuksen syntymää neitsyestä, Kristuksen ristinkuolemaa, Hänen ylösnousemustaan ja lunastustyötään, yleistä vanhurskauttamista tai tulevina tapahtumina viimeistä tuomiota, ruumiin ylösnousemista ja iankaikkista elämää. Mitä kehitysopin hyväksyneelle kirkolle vielä jää? Poliittinen voima, omaisuus ja virat!
"Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni? Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua. Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää. (Job.38:2-4).
KP
1)U.S.News&World Report/4.9.96,
2) Time/4.9.96,
3) International Herald Tribune 25.10.96,
4) Yliopisto-lehti 14/96,
5) U.S.News/4.10.96,
6) Yliopisto-lehti 15/96,
7) Yliopisto-lehti 17/96
8) Yliopisto-lehti 16/96
