Taustaa kirjoitukset on koottu kirjoiksi, joihin voit tutustua klikkaamalla tästä.
Oma etu

kuva Muutama vuosi sitten eri uutistoimistot kertoivat nuoren Susan Smithin tapauksesta. Hän joutui valitsemaan poikaystävänsä ja lastensa välillä. Lasten isä ei halunnut kantaa vastuuta lapsista ja uhkasi lähteä. Susan ratkaisi tilanteen hukuttamalla molemmat lapsensa, 3-vuotiaan Michaelin ja vähän yli vuoden ikäisen Alexin. Monen mielestä Susan teki myöhäisabortin, lopetti itselleen haitalliseksi käyneet lapsensa yleisesti hyväksyttävällä tavalla - tässä tapauksessa kuitenkin vasta lasten syntymän jälkeen.

Toinen uutinen kertoi perheen isästä, joka ampui ovelleen nuoren miehen, joka oli erehtynyt ovesta. Selityksenä oli, että koska nuorukainen oli tuntematon, tämän täytyi liikkua pahoissa aikeissa.

Jo yli 100 vuotta sitten, ateistiseksi kehittyvän maailman tulevaisuutta pohtinut Dostojevski paljasti suuren pelkonsa: "Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua. Läntiseen rationalismiin (järkeisoppiin) kytkeytyy suunnattoman tuhon siemen. Kun Jumala on selvitetty olemattomaksi ja poistettu maailmasta, kaiken mitta on ihminen. Ja sen jälkeen ei ole pahuutta, jota ei voisi järjellä puolustella. Jopa viattoman ihmisen surmaaminen voidaan selittää moraalisesti oikeutetuksi ja hyödylliseksi."1

Uutena aatteena itsekkyys

Voimakas muutos yhteiskunnassa, lain- ja järjestyksen tulkinnassa ja ylläpidossa sekä ihmisten väliset kärjistyneet ristiriidat ovat saaneet aikaan myös huolestumista. Filosofi Spencer luonnehti asetelmaa aikanaan seuraavasti: "Voimat, jotka toimivat onnen hyväksi, eivät välitä toisarvoisesta kärsimyksestä, vaan tuhoavat kaikki ne, jotka ovat heidän tiellään, on sitten kysymys ihmisestä tai eläimestä, esteet on raivattava. On inhimillistä edistää luonnon määräämää kehitystä."2

Mikä on tämä luonnon määräämä kehitys? Mistä muutoksen voimista on kysymys? Miksi juuri korkean teknologian maat, länsimaisen kulttuurin edustajat, ovat joutuneet yhteiskuntaa ja yksilöä uhkaavan muutoksen piiriin. M. Heikka kirjoittaa: "Länsi rakentaa viidakkoa, jossa vahvin voittaa. Viidakon laki on pelko, ja pelon yhteiskunnassa kukoistaa kontrolli."

Kasvatuksen tulos

Toisen maailmansodan jälkeen myös meillä Suomessa alkoi voimakas liike kehitysopin saamiseksi kaiken ajattelun perustaksi ja samalla hyökättiin kristillisiä perusteita vastaan. Erityisesti tämä näkyi muutoksena koulun opetusohjelmissa. 60-luvulla alkoi siirtyminen "itäsaksalaiseen" koulukulttuuriin, jonka yhtenä tarkoituksena oli opastaa lapset ateistiseen maailmankatsomukseen.

kuva

Afrikkalainen apinaihminen kuvataan teoksessa "Elämän ihmeellinen kehitys" (WSOY/1962)

Sitä pidettiin pitkään Darwinin kuvaamana puuttuvana renkaana ihmisen ja apinan välillä. Uuden Lukion Biologia (WSOY/ 1982) opettaa lapsille mm: "Lasten aggressiivisuutta tutkittaessa on todettu, että ryhmän leikkipaikalle tulleiden vieraiden lasten kimppuun usein hyökätään...sekä eläimillä että ihmisellä on synnynnäinen taipumus aggressiiviseen käyttäytymiseen. Jopa eräät hormoonit vaikuttavat aggressiivisuutta lisäävästi...Ihmisen vihan tunteita ei voitane mielenterveyttä vahingoittamatta kokonaan tukahduttaa...(ss. 220-221)

Nuorille opetetaan koulussa, että ihmiseen kuuluu luonnollisena osana eläimellinen käyttäytyminen. Mihin tämä käytännössä johtaa? Väkivalta tulee luonnolliseksi osaksi nuorten kulttuuria. Kiitos "pätevän, aikaansa seuraavan ja tavoitteellisen opetuksen".  



Samaan aikaan yliopistojen opettajakunnan valtasivat kehitysoppiuskontoa kannattavat voimat. Hyvän kuvan tästä antaa yleisesti hyväksytty P. Teilhard de Chardin tulkinta kehitysopin etenemisestä: "Täytyy todella olla sokea, ellei näe sellaisen ajatuksen kantavuutta, joka ylittää luonnontieteiden rajat ja joka on vähitellen saanut vaikutusta kemiassa, fysiikassa, sosiologiassa, jopa matematiikassa ja uskonnonhistoriassa. Kaikki inhimillisen tietämyksen alat lähenevät toisiaan ja etenevät yhdessä, kaikkia hallitsee yhteinen perusvirtaus, joka on kehitysajatus. Kehitysoppiko olisi vain teoria, järjestelmä, hypoteesi? Se on paljon enemmän! Se on yleinen edellytys, johon kaikkien tulevien teorioiden, kaikkien järjestelmien tulee sopia, jos ne aikovat olla järjellisiä ja oikeita. Valo, joka valaisee kaikki tosiasiat, käyrä, jota kaikkien käyrien on seurattava: se on kehitysajatus!" Kehitysopin vaikutus tuntuu sellaisillakin aloilla, jotka ovat biologialle hyvin etäisiä: itse asiassa se tunkeutuu kaikkeen inhimilliseen ajatteluun.3

Onko näin käynyt? Arvostellaanko meitä hitaan kehityksen ja sattuman tuottamina eliöinä? Kysymykseen vastasi tunnettu kulttuuripersoona Pekka Kuusi: "Ihmisen käyttäytymisen perusteet ovat samat kuin muilla elävillä olennoilla. Siksi käyttäytymismallien perusteet tulevat eläinperäisestä taustastamme."4 Darwin itse oli sitä mieltä, että alempien rotujen oli kuoltava, väistyttävä ylivertaisen valkoisen rodun tieltä niinkuin luonnossa vahvempi tuhoaa heikomman. Luonnonvalinnan tielle ei sopinut asettua. Hänen näkemystään toteutettiin mm. "Mustan Afrikan"-teurastuksissa ja juutalaisvainoissa Saksassa. Helsingin Yliopiston apulaisprofessori Tatu Vanhanen täsmentää: "On luultavasti meille kaikille parempi, että eläimet ja ihmiset toiminnassaan tietoisesti tai itsetiedottomasti ajavat vain omaa etuaan. Silloin käyttäytyminen on edes jossain määrin säännönmukaista ja samalla ennakoitavissa."5 Hän vielä lisää: "Koska meillä ei tosiasiassa ole mitään keinoja muuttaa käyttäytymiseen vaikuttavaa geneettistä perimää, siitä seuraa, ettemme myöskään voi mielivaltaisesti muuttaa niitä käyttäytymistapoja, joita tuo perimä ohjaa ja rajaa... Ihmisen tarpeet ovat rajattomat ja että kun yksi tarve on saatu tyydytetyksi, kilpailu ja taistelu siirtyy johonkin toiseen, ja että se on väistämätön seuraus evoluutioteoriasta."

Voimassaoleva viisaus

"...tiede mielletään joksikin ihmistä suuremmaksi, valtasuhteista ja eettisistä näkökulmista riippumattomaksi, miltei jumalolennoksi... Biologia ja ym-päristöpolitiikka, suuret teoriat ja luottamus evoluutioon ja edistykseen ovat yhteiskuntamme koossa pitäviä instituutioita. Niiden ylläpitämisessä sekä muuttumisessa yliopistoväellä on keskeinen rooli"... Yliopisto on ...tärkeä (koska) se vaalii kriittistä ja mielikuvituksellista ajattelua useilla elämän aloilla." Tämä Yliopisto-lehdessä julkituotu näkemys on yleisesti hyväksytty.6 Jos opiskelija ei usko kehitysoppia tieteelliseksi totuudeksi, hänen on turha aloittaa yliopistossa biologian opiskelu. Ristiriidat opetuksen ja vakaumuksen välillä tulevat olemaan liian suuret.

Yhteiskunnan yläpäässä oman edun tavoittelu on saavuttanut valtavat mittasuhteet. Sodan jälkeen "...valheen, teeskentelyn ja halpamaisuuden kaksi-naismoraali vahvistui yhtenä suomalaisten henkisenä perusrakenteena... sen jäänteet tuntuvat yhä."7 Moraalittomuuden oikeutusta selitetään kehitysopilla... "Emme voi ymmärtää omaa sisäistä luontoamme enempää kuin ihmisyhteiskuntien alkuperää ilman käsitystä biologisen evoluution perusteista."8 Maailmankuulu tiedemies Richard Dawkins luonnehtii tilannetta seuraavasti: "...luonto ei ole julma; se on ainoastaan armottoman välinpitämätön. Tämän tosiasian tajuaminen on kova paikka ihmiselle. Meillä ei ole mitään perusteita otaksua, että tapahtumat olisivat hyviä tai pahoja tai että ne olisivat julmia tai lempeitä. Luonnon tapahtumia ei mitata tunteilla, sillä kärsimykselle ei ole niissä sijaa, ei myöskään tarkoituksille... Kun geenit monistuvat maailmankaikkeudessa, joka toimii fysiikan sokeiden lakien mukaan, jotkut joutuvat kärsimään ja jotkut saavat elää onnellisina."9

Jos vallassaolijat, korkeasti oppineet, tieteenharjoittajat ja kulttuuri-persoonat hyväksyvät oveluuden, epäluotettavuuden, kierouden, heikomman sortamisen - jopa viattoman tappamisen - vedoten kehitysopin vaatimaan käyttäytymiseen, miten sitten toimii valtaan kouliintuva sukupolvi ja miten ajattelevat nuoret?

kuva

Uuden lukion Biologia 2 (WSOY 1982) Kertoo kuvin ihmisen kehityksestä ja sanoo tiedon perustuvan fossiililöytöihin. Todellisuudessa yhtään kehityksen välimuotoa ei fossiileista ole tähän mennessä löytynyt.
 


Jumalan sanasta ohjenuora

Raamatun ilmoituksen mukaan valhe ja viekkaus tulee valtaamaan maailmaa. Sanasta saamme ohjeet, kuinka kristittyjen tulisi suhtautua siihen, miten maailma viisauttaan ja erinomaisuuttaan arvostaa. "Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin." 2.Tim.4:3. "älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas. Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa"; 1 Kor. 3:18,19. "Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta." 1 Joh 2:15.

Tämän päivän lapset ja nuoret ovat kuin Etiopian kuningattaren hoviherra, joka sanoi: "Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?" Ja Filippus ... julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta. Ap.t.8:31.


KP

1) Suomen kuvalehti 13/9.96/H Hakamies
2) Suomen kuvalehti 2/8. 96 Mikko Heikka
3) Elämän ihmeellinen kehitys/WSOY
4) Tämän Ihmisen Maailma/ 1983 Pekka Kuusi
5) HS 10.9.83
6) Yliopisto-lehti 12/96 Eeva Berglund
7) Yliopisto-lehti 12/96 Juha Sihvola
8) Human Societies/H ja Jean Lenskin
9) Viesti miljardien vuosien takaa/WSOY 1995