Se, mitä saamme lehdistä ja kirjoista lukea maapallomme historiasta
perustuu vain vähäisiltä osin tieteellisiin
tutkimuksiin ja mittaustuloksiin. Suurin osa saamastamme tiedosta on
olettamuksia, uskomuksia ja pienten ryhmien
antamia selontekoja. Näissä asiaa tutkivissa
ryhmissä on useita koulukuntia, joiden kesken käydään kiivastakin väittelyä
asioiden käsittelystä ja havaintojen
tulkinnoista. Merkittävimmät kiistat
käydään siitä, kenen näkemys hyväksytään
julkaistavaksi ja kuka saa siitä kunnian. Se, onko asialla tieteellistä
totuuspohjaa ei ole tärkeä. Tilanne on
vuosikymmenien aikana johtanut siihen, että
sokea usko on syrjäyttänyt tiedon,
tutkimusten antamat tulokset ja selkeät viitteet,
joita luonnosta havainnoin voidaan tehdä. Tänään voidaan avoimesti sanoa, että
maankuoren tutkimuksesta saatuja tuloksia ei julkaista, ellei niitä voida
jollain tavoin soveltaa vallitseviin ja
sallittuihin uskomuksiin, joiden on perustuttava kehitysoppiin.
Viime vuosisadan alkupuolella geologit hyväksyivät
vedenpaisumuksen historiallisena totuutena.
Maanpinnan kerrostumilla ja niistä löydetyillä
fossiili- sekä kivihiili-, öljy- ja muilla
esiintymillä oli selkeä ja mittauksin
osoitettava syy - seuraussuhde. Löytyikö
sitten kerrostumista jotain mikä pakotti
uusiin kehitysopillisiin selityksiin ja vedenpaisumuksen hylkäämiseen? Ei löytynyt.
Muutoksen syyt olivat aivan muualla.
Rationalismi, järjen ja ihmiskeskeisyyden aatevyöry alkoi vallata
Eurooppaa ja edelleen koko Läntistä Maailmaa.
Ihmisjärjen ja yli-ihmisen korottaminen kaiken luomakunnan
yläpuolelle edellytti Jumalan kieltämistä.
Uudeksi uskonnoksi hyväksyttiin jo antiikin
Kreikan ajoilta tuttu kehitysoppi. Tieteen perustaksi vaadittiin hidas
kehittyminen, alkuräjähdyksestä syntynyt
universumi, itsestään kehittynyt elämä ja
sattumien, elintilataistelun ja luonnonvalinnan kautta tuhansien miljoonien vuosien
aikana jalostunut nykymaailma. Sen päänä on ihminen, ylivertaisena sen
valkoinen rotu - tieteen, taiteen ja luonnon hallitsija.
Ihmiskeskeinen aate valtasi nopeasti tieteen eri alueet, filosofiset
tiedekunnat, kirjallisuuden ja opetuslaitokset sekä sovellettuna myös eri
länsimaiset uskontotieteet. Sen ottivat
käyttöön myös uudet vallankumousaatteet
kuten kommunismi ja jotkut nationalistiset virtaukset. Näin ihmiskeskeisestä
uskonnosta tuli kaiken tutkimuksen ja tieteentekemisen pohjaseula. Sen läpi pitää
nyt kaiken tiedon suodattua ennenkuin tulokset julkaistaan ja jaetaan
tavallisen kansan ihmeteltäväksi. Tutkijat ja
filosofit toimivat ankarina pappeina, jotka yhdessä hyväksyvät puitteet
alati muuttuville uskonkappaleille ja antavat hyväksynnän uskonsa
saarnamiehille "tieteellisen tiedon opettajille". Kuri
on kova. Kehitysoppiin soveltumattoman tiedon ja todistusaineiston levittäminen on ankarasti rankaistava, niiden
hävittäminen on sitävastoin yhteisen edun
mukaista ja ylistettävää.
Yli 150 vuotta on kiihtyvällä vauhdilla ja suurin uhrauksin etsitty
todistusaineistoa, joka antaisi tieteellisen pohjan kehitysopille. Maankuorta
on kaivettu ympäri maapallon. Miljoonia fossiileja on tutkittu ja lokeroitu.
Lietekerrokset ja kerrostuneet kivilajit on möyritty, luolat ja vanhat elämisen
jäljet on luokiteltu ja mitattu. Mutta tukea kehitysopille ei ole saatu. Jäänteet
vanhasta maailmasta eivät antaudu tieteen nimissä levitetylle uskonnolle.
Ne pilkkaavat ihmisen itseriittoisuutta ja ylpeyttä, mutta julistavat luojansa
suuruutta.
Minkä rangaistuksen historia langettaa niille, jotka totuuden piilottaen
johtavat kansakuntia harhaan? Hitlerin kehitysopin mukaiset toimet
"uuden uljaan rodun" nostamiseksi on
tuomittu mutta kehitysopin osuutta
näissä kansanmurhissa ei julkisesti käsitelty.
Kommunismin ylivertaisuus aatteena perustuu myös kehitysoppiin -
ihmisten yliherruuteen ilman jumalaa.Kommunismin kaatuminen on saattanut
monet kansat kaaostilaan. Kehitysopin osuus tässä kaikessa yritetään jälleen
siirtää sivuun. Eri rotujen alistaminen
kehitysopin antamin valtuuksin on huutava vääryys eri kansojen sisällä.
Taloudellinen riisto sekä teknisesti
vahvemman tai etevämmän kehitysoppiin perustuvat etuoikeudet vääristävät kansojen
ja yksilöiden välisiä suhteita, jopa
olemassaolon oikeuksia. Näiltäkö, vahvoilta
ja valtaa pitäviltä, kehitysopin
kannattajat saavat voimansa ja oikeutensa
vääristää totuutta ja piilotella ja hävittää
sen aineiston, joka todistaa kehitysoppia vastaan ja kertoo ainutlaatuisesta
Jumalan luomasta maailmasta?
"Hullu sanoo sydämessään: "Ei
ole Jumalaa". Turmiollinen ja iljettävä
on heidän menonsa; ei ole ketään, joka
tekee, mikä hyvää on." Psalmi 14:1
KP
|