V. 1997 luokattoman lukion biologian oppikirja (Elämä/WSOY/1997) vakuuttaa elämän kehitys-lukuosan alkupuheessa: "Uusien fossiililöytöjen perusteella ja modernin tekniikan avulla tietomme eliökunnan muinaisuudesta ja sen monista vaiheista ovat täydentyneet nopeasti... Siihen on liittynyt lajien välinen kamppailu, eloonjäämisten ja sukupuuttoon sammumisen kiehtova draama. Miljardeja vuosia jatkuneessa elämän historiassa ihmisen muutaman miljoonan vuoden mittainen kehitys on lyhyt kuin salaman välähdys..." Monisivuisen, tieteellisen tuntuisen ja hyvin kuvitetun osan jälkeen tullaan kohtaan "Ihmisen evoluutio". Kirjan tekijä antaa lukijalle sen kuvan, että nykyään ihmisen kehityskaari on tieteen menetelmin ja runsain fossiilitodistein varmistettu. Seuraavat vakuuttelut antavat asiasta selkeän kuvan:

"Monen mielestä kiinnostavin evoluutiokysymys kuuluu: millä tavalla me ihmiset olemme kehittyneet, missä ja milloin? Vielä 1900-luvun puolivälissä kysymyksiin oli vaikea vastata, mutta ei enää. Tiedämme ihmisen kehityksestä jo paljon enemmän kuin useimmista muista nisäkkäistä. Tämä johtuu uusista löydöistä sekä tutkimus- ja iänmääritysmenetelmien kehittymisestä... Polveudumme simpanssien kanssa yhteisestä kantamuodosta, joka eli Afrikassa todennäköisesti 6-7 miljoonaa vuotta sitten... Ihmisen esi-isien ja muinaisten sukulaisten fossiileja on löydetty vähitellen lisää eri puolilta Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Kaikkiaan tällaisia jäännöksiä on saatu esiin useita tuhansia, ja uusia löytyy joka vuosi lisää. Fossiililöytöjen suuren määrän, DNA-tutkimusten ja luotettavien radioaktiivisten iänmääritysmenetelmien perusteella ihmisen kehityksestä on jo nyt pystytty rakentamaan varsin selkeä yleiskuva.... joistakin käteväihmisistä kehittyi noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten pystyihminen (Homo erectus). Tätä menestyksekkäästi laajalla alueella maapallolla elänyttä ihmislajia pidetään yleensä nykyihmisen välittömänä edeltäjänä."
 

Oppikirjat, lehtiartikkelit ja TV-ohjelmat antavat tunnetusti sen kuvan, että puuttuvat renkaat eri lajien välille on löydetty ja runsaat fossiililöydöt vakuuttavasti todistavat, että ihmisen esi-isät ovat apinaihmisiä miljoonien vuosien takaa. Toisaalta vakavasti alaansa paneutuvat tutkijat ovat toivoneet, että kehitysoppia ei lainkaan opetettaisi kouluissa. Tässä on selvästi ristiriitainen tilanne. Miksi totuutta ei tutkijoiden mielestä saisi sanoa opiskelijoille? Vai onko tieteellinen totuus toisenlainen?

Tutkijat myöntävät, että mm. Amerikan Luonnontieteellisessä museossa ihmisen kehitystä kuvaava sukupuu on rakennettu ilman fossiilitodisteita. Se perustuu pelkkiin olettamuksiin ja mielikuvitukseen. Tri David Pilbeam kirjoitti Human Nature-lehteen tunnustuksen, että nykyisin vahvoina pidetyt näkemykset ihmisen kehityksestä perustuvat todellisuudessa oletettuihin muutoksiin, eivät todellisiin näyttöihin. Tulkinnat tehdään siten, että ne tukevat kehitysoppia. Tunnettu ihmishistorian tutkija tri Richard Leakey tunnusti Walter Cronkiten Universe-ohjelmassa: "jos hän tekisi ihmisen kehityspuun, tekisi hän vain kysymysmerkin." Tri Willian R. Fix kirjoitti kirjan "The Bone Peddlers", jossa hän osoittaa, että kaikki todisteet, joita on esitetty ihmisen ja apinan samasta taustasta ovat todellisuudessa vain mielikuvitusta.

Oppikirjojen antamat tiedot ihmisen kehityksestä ja alan tutkijoiden piiristä tulleet tunnustukset ovat todella ristiriidassa keskenään. Mitä sanovat asiasta koulukirjojen ilmoittamat runsaat fossiilitodisteet?

Kuinka paljon on monta?

Oppikirjojen mukaan ihmisapinoita muistuttavia eläimiä eli maapallolla jo 20 miljoonaa vuotta sitten ja pystyssä käveleviä esi-isiämme 2-3 miljoonaa vuotta sitten. Jos laskemme yhden kävelevän esi-isämme keski-iäksi esim. 30 vuotta, on maapallolla elänyt 100.000 sukupolvea. Jos kunkin sukupolven määrä olisi ollut vakio, esim. 10 miljoonaa, on eläneiden esi-isiemme määrä ollut yhteensä 10.000.000.000.000 "henkilöä, eli 1013. Näin suuresta määrästä on maankuoreen jäänyt varmasti runsaasti todisteita - näin voidaan olettaa. Ja tämän kuvan antavat myös oppikirjat ja alan lehdistö.

Lyall Watson kirjoittaa Science Digest2 -lehdessä: "Fossiilit, joita esitetään ihmisen "kehityspuussa" ovat niin niukat, että niitä on vähemmän kuin niiden tutkijoita. Merkittävä tosiasia on, että fyysiset todisteet, joita meillä on ihmisen menneisyydestä voidaan sijoittaa tilaa säästämättä yksinkertaiseen ruumisarkkuun."

John Reader kirjoittaa New Scientist-lehdessä3: "Koko käytössämme oleva ihmisolentoa koskeva fossiiliaineisto mahtuisi biljardipöydälle..."

Professori, tri Wilbert Rusch on tutkinut ihmisfossiileja vuosien ajan. Hänen yhteenvetonsa asiasta on: "Aina kun on löydetty ihmiseen liittyvä fossiili, esiintyvät sen rinnalla samanaikaisesti myös ns. oletetut ihmisen kehityksen esiasteet. Näin ihmisen kehittyminen on enemmän kuin kyseenalaista eikä mitään todisteita kehityksestä ole löytynyt. Sitävastoin selvä rinnakkaisilmiö on, että ihmisen kehitysketju puuttuu niin pitkälle kuin fossiilirekisterissä mennäänkin."

Monet asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että kaikki esille tuodut ihmiseen liittyvät kivettyneet osat (hampaat, pääkopat, luuston muut osat jne.) ovat hautautuneet maaperään ja kivettyneet viimeisen 4.500 vuoden aikana. Ne ovat osa tunnettua ihmisen historiaa - vedenpaisumuksen jälkeiseltä kaudelta.4

Lopputulokseksi jää tyhjä pöytä. Ei lainkaan fossiilitodisteita ihmisen kehittymisen tueksi. Kysymyksessä on todellinen ristiriita. Koulukirjoissa ja yleisölehdissä annetaan kuva todisteiden suuresta määrästä ("jäännöksiä on saatu esiin useita tuhansia, ja uusia löytyy joka vuosi lisää"), mutta alan tiedemiehet ilmoittavat että ihmisfossiileja ei ole käytettävissä. Missä on oikea, uskottava tieto?
 

Kun kaikki fossiiliaineisto otetaan mukaan, koostuu sen sisältö seuraavasti:

95 % on matalan veden eliöstöä (koralleja, kuoriaiseläimiä, simpukoita, kotiloita, niveljalkaisia jne).

4,75% leväkasvillisuutta, kasveja ja planktonia jne (pääosa kivihiilen alkuperästä)

0,25% selkärankaisia (kalat, matelijat, sammakkoeläimet, linnut ja nisäkkäät)

Nisäkkäiden osuus koko määrästä on vain 0,0025%. Määrällisesti esim. eri kokoisten sauruseläinten luurankoja on n. 2.000. Useimpien lajien fossiilitodisteena on vain yksi luu, hammas tai nivel. Löydetyistä luuosista tehdään runsaasti jäljennöksiä. Ne toimitetaan eri puolille maailmaa esim. museoiden käyttöön. Tämä antaa ihmisille kuvan siitä, että fossiililöytöjä on tehty runsaasti.

Kerrostuneet maalajit, joista fossiiliesiintymiä löydetään, ovat syntyneet veden liikkeiden seurauksena. Tutkijat ovat hyväksyneet teorian tulvailmiöstä. Tämä koko maailmaa kohdannut hävitys hautasi alleen ensimmäisenä matalan veden eliöstön. Ne eläimet, jotka pääsivät tulvaa pakoon löytyvät kerrosten ylemmistä osista. Aivan pintakerroksiin joutuneet eliöt tuhoutuivat verrattain nopeasti, koska löysän kerroksen läpi pääsi pilaantumista edistävä hapekas vesi ja muut syövyttävät aineet. Veden varaan joutuneet eläimet turposivat ja kelluivat pinnalla kunnes hajosivat tai joutuivat vesieläinten ravinnoksi.

Kaikki orgaaniset aineet, jotka joko kivettyivät tai tislaantuivat öljyksi tulvan vyöryttämien maamassojen ja tuliperäisten purkausten kuumuudessa ja puristuksessa olivat elossa maan pinnalla yhtä aikaa. Fossiiliaineisto on siis otos eliöstöstä, joka eli ja kasvoi maapallolla erittäin otollisissa olosuhteissa ennen vedenpaisumusta. Tähän tulokseen ovat tulleet yhä useammat alan tutkijat.

Fossiililöytöjen mukaan ihmisestä ei jäänyt mitään jäljelle. Myös hänen kulttuurinsa jäljet tuhoutuivat. Tähän täydelliseen tuhoon löydämme selityksen tulvan syystä:

"Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, niin Herra katui tehneensä ihmi set maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä. Ja Herra sanoi: ´Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni." 1.Moos: 6-7.

Opiskelijoille ja tavallisille kansalaisille annetaan fossiileista ja niiden määrästä totuuden vastainen tieto. Kysymyksessä on tahallinen ja uskomattoman räikeä tavoite saada ihmiset vääristetyn tiedon ja valheiden avulla ateistisen uskonnon valtapiiriin. Mitä nuorempana tähän kahleeseen ihminen saadaan, sitä varmemmin hän tekee työtä tämän jumalattoman maailman hyväksi, mutta tietämättään omaksi tuhokseen.
 

1) Elämän ihmeellinen kehitys/WSOY 1962
2) Science Digest, Vol.90, No5 pp.44
3) New Scientist, Vol 89, No 1246,pp. 802-805.
4) www.christianAnswer.Net